Translate

keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Penkiltä penkille

Visbek - Vechta 4.4.

If Monday was a great day Tuesday was full of pain. I was quite happy when I left Hof Hubbermann after the breakfast. Soon I started to feel pain on my right leg. I clearly had symptoms of tendinitis. I had twenty km to walk and decided to rest on every bench. I was pleased that there was an alternative way and could save couple of km. After all I arrived to my accommodation half an hour too early. I spent it sitting on a bench.😋





Maisemat olivat edelleen hyvin samankaltaisia kuin edellisinä päivinä. Pitkiä tasaisia suoria peltojen välissä ja välillä metsätaipaleita. Se mikä oli uutta, niin lähes jokaisen maatalon pihaan johtavan tien alussa oli risti. Olin tullut katoliselle alueelle.



Olin viime vuonna lukenut saksalaisen miehen blogista, että hän oli vaelluksellaan yöpynyt Vechtassa museossa. Hän kehui kokemusta. Niinpä minäkin olin sen enempää ajattelematta kysynyt sieltä yöpymismahdollisuutta ja sain myöntävän vastauksen. Mietin vähän mihin olin joutumassa, kun opaskirjani mukaan siellä yövytään patjavarastossa. Eikä minulla ollut oikein käsitystä siitäkään, mikä museo Museum Zeughaus oikein on. En joutunut patjavarastoon, vaan sain huoneen. Millaisen, sen näet alla olevista kuvista. Nukuin joka tapauksessa makeasti.





Vechta - Kroge 5.4.

Today I had a short walk, about 15 km. I still went really slowly and rested on every bench. I was hesitating at one point which way I should go. A car stopped and the driver said "you are looking for me". There was a young man sitting next to him. For a second I thought what if he weren't my host. Then I decided that I can trust him. He told that they had been in Vechta and that they had seen me already on their way there. We stopped once on the way. There was a tower where you could see the whole area, Moor. He explained how the landscape had changed in couple of decades. He had been working in Natura 2000 program. He had written the info by the tower.





Laitoin aamulla kinestesioteippiä kipeään sääreeni. Se tuntui hieman helpottavan kävelyä, mutta nyt sääri on aivan kosketusarka.

Minusta tuntui kestävän ikuisuuden päästä ulos Vechtan kaupungista. Reitti kulki ohi kaupungin, joten olin joutunut selviämään eilen omin neuvoin kaupunkiin. Hoksasin käydä turisti-infossa pyytämässä kaupungin kartan, jonka kanssa sitten suunnistin takaisin reitille kaupungin etelälaidalla.

Reitti oli jälleen hyvin merkitty ja minun pitäisi vain luottaa opasteisiin. Opaskirjassa neuvottiin, kuinka reitti kulkee turvetehtaan takaa. Kun majapaikkani isäntä pysähtyi viereeni, olin ihmettelemässä kun reittiopaste näytti suoraan ja turvetehtaalle oli viitta vasemmalle. No kun ajoimme sitä eteenpäin menevää tietä pitkin, niin sieltä löytyi opaskirjan turvetehdas.

Majapaikkani on pyhiinvaeltajille rakennettu majoitustila. Täältä löytyy makuuhuoneiden lisäksi keittiö, tv-huone ja kokoustilat. Maatila on monta sataa vuotta vanha ja täällä käy jonkun verran ryhmiä retkellä. Isäntä vei minut kierrokselle. Kävimme katsomassa hänen skotlantilaista rotua olevia Galloway lehmiä ja sonneja. Hän odottaa uutta vasikkaa syntyväksi ihan näinä päivinä. Kierroksen jälkeen mietin, kuinka ihmeessä ymmärsin niin paljon siitä, mitä hän kertoi. Oli tosi mielenkiintoista.




Seuraavaksi kokkaan syötävää ja sitten lepuutan jalkojani vasten seinää. Huomennakin on vain 15 km rypistys. Alan jo valmistautua henkisesti siihen, että perjantaina joudun kulkemaan osan matkasta bussilla. Silloin käveltävää on taas yli 30 km.

2 kommenttia:

  1. Mukavaa kun laitat paljon kuvia. Nuo metsäpolut ja -tiet niin kauniita! Pitäisiköhän vaeltajan ottaa lepopäivä välillä ��.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on tämän reissun huono puoli, että majoitukset on varattava etukäteen. Ylimääräisiä lepopäiviä ei pysty pitämään sotkematta seuraavien viikkojen varauksia.

      Poista