I had walked perhaps three kilometers when I was invited for a coffee. I had a lovely conversation (in English) with the couple. They had been in Finland several times.
Reitti kulki tänään asuinalueiden läpi, maantien viertä sekä rautatietä seuraten. Ei siis mitään kaikkein miellyttävintä matkantekoa. Merkinnät olivat kyllä selkeät. Onneksi matkaa oli vain noin 15 km.
Ilahduin kahvikutsusta kahdesta syystä. Aamu oli sateen jäljiltä kostea ja kylmä. Lisäksi minun piti saada kulutettua aikaa, koska hotellin sisäänkirjautuminen alkoi vasta kolmelta. Talo, johon minut kutsuttiin kahville, oli upea. Aulasta avautuivat pariovet ruokasaliin, jonka yksi seinä oli pelkkää ikkunaa. Ikkunan takana oli todella kaunis puutarha. Juttelimme kaikenlaista; Suomesta, vaelluksestani, heidän pääsiäisen vietostaan sekä luonnosta. Pariskunnan mies kertoi, että yllättävän aikainen lämmin kevät on saanut linnut tekemään jo poikasia. Nyt kun sää kylmennyt he ovat löytäneet useamman jäätyneen linnunpoikasen.
Kun minulla oli käveltävä enää noin neljä kilometriä, jäin pitämään taukoa penkille. Olin istunut siinä jo tovin, kun näin vaeltajan lähestyvän. Tämä oli nuori mies. Hän pysähtyi kohdallani ja kysyi, olenko Jakobsweg:llä. Niin oli hänkin. Siis jo toinen pyhiinvaeltaja samana päivänä! Hän oli Konstantin ja hän oli aloittanut vaelluksensa kotoaan Fischerhudesta läheltä Bremeniä. Minusta oli kerrassaan mainiota, että hän oli tehnyt päätöksen lähteä vaellukselle vain viikkoa ennen lähtöä. Oli tullut kuulemma vähän hoppu varusteiden hankinnoissa. Kaiken huipuksi hän ei ollut vielä päättänyt suuntaako Santiagoon vai Roomaan. Hän oli muutenkin aika huolettoman oloisesti reissussa. Hän tiesi vain, missä yöpyy tänään. Kävi melkein kateeksi. Kävelimme yhdessä Rinkerodeen. Sitten hän jatkoi sateessa vielä minun huomiseen kohteeseeni Herberniin. Oli kerrassaan mahtava kohtaaminen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti