Translate

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Reitti: Westfalenin läpi, Osnabrück - Wuppertal

Jossain lähteissä Via Baltican sanotaan jatkuvan aina Münsteriin asti, mutta käyttämissäni oppaissa ja nettisivuilla 200 km pitkä reitti Osnabrückista Wuppertaliin on oma reittinsä. LWL (Amt für Landschafts- und Baukultur in Westfalen) on jakanut reitin 12 etappiin. Niiden välimatkat vaihtelevat 9 - 31 km välillä. Itse olen suunnitellut selvittäväni matkan kymmenessä vaelluspäivässä.

Maasto on edelleen melko tasaista. Ensimmäisellä ja kolmella loppupään etapilla on muutama kovempi nousu. Reitti kulkee melko monen kaupungin läpi. Osnabrück, Münster ja Dortmund ovat minun mittapuullani suuria kaupunkeja. Jokaiseen noista kaupungeista on suunniteltu yöpyminen. Koska kaupunkien läpi käveleminen ei ole, ainakaan minusta, kovin mukavaa, täytyy varmaan panostaa jonkin verran nähtävyyksien katseluun.

Mainitsin jo aiemmin, että opaskirjoissa on minun kielitaidolleni turhan paljon tietoa tutustumiskohteista. LWL:n opas tälle pätkälle on tästä oiva esimerkki. Oppaaseen on saatu sivuja 240 kpl ja painoa sillä on 375 g. Hieman kärjistetysti sanoen, minä käytän oppaan 10 viimeisen sivun tietoja sekä 36 karttasivua. En missään tapauksessa ota opasta mukaan reissuun, mutta sitä on ollut mukava käyttää suunnittelun tukimateriaalina.

LWL:n nettisivuilta löytyy tälle reitille ihan mukavasti tietoa.
http://www.lwl.org/LWL/Kultur/jakobspilger/routen/ab-osnabrueck-weg-1

http://www.fernwege.de/jakobsweg/index.html -sivustolla on tietoa varmaan lähes kaikista Euroopan camino-reiteistä. Osnabrück - Wuppertal reitti on tällä sivustolla jaettu vain 8 etappiin. Se tuntuu minusta vähän hassulta,  kun sivulla kuitenkin mainostetaan LWL:n opaskirjaa.

Noin puoleen väliin asti (Werne) reitistä löytyy tietoa myös sivustolta:
https://www.muensterland.de/freizeit-urlaub/wandern-im-muensterland/auf-den-spuren-der-jakobspilger/

Tällä reitillä ei ole tarjolla juurikaan pyhiinvaeltajille tarkoitettua edullista majoitusta. Münster tekee tässä suhteessa poikkeuksen. Sieltä löytyy kuusi nimenomaan pyhiinvaeltajille suunnattua majoitusvaihtoehtoa. Suurimmassa osassa etappeja majoitusvaihtoehdot maksavat 30-50 € välillä. Eli Saksassa ei yksin vaeltavan päiväbudjettia ei voi laskea 2-3 € / km periaatteella.

keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Varusteet: kengät

Mistä tahansa lukeekin vaellukseen liittyviä kirjoituksia, niin aina niissä sanotaan, että reppu ja kengät ovat vaeltajan tärkeimmät varusteet. Siitä millaisia niiden pitäisi olla, on yhtä monta mielipidettä kuin kirjoittajaa.

Itselleni noista kahdesta varusteesta on tärkeimmäksi muodostuneet kengät. Se johtuu varmaan siitä, että vähäisen vaellushistoriani aikana minulla on ollut ongelmia jalkojen kanssa. Ensimmäisellä caminollani sain jo toisella viikolla rasitusvamman jalkapöytääni. En olisi varmaankaan selvinnyt Santiagoon asti, jos minulla ei olisi ollut tukevia vaelluskenkiäni, joihin turvonnut jalkani mahtui hyvin erilaisine tukisiteineen. Viime kesänä Portugalin reitillä puolestaan mukulakivi- ja asfalttitiet pääsivät yllättämään. Yhdessä kuumuuden kanssa nämä saivat molemmat jalkani turpoamaan ja minun oli siirryttävä vaelluskengistä kevyisiin vapaa-ajan kenkiin. Toisaalta olin molemmilla vaelluksilla onnekas ja selvisin ilman ainuttakaan rakkoa ja hiertymää.

Tulevalla vaelluksellani kävelen eri vuodenaikoina ja matka on sen verran pitkä, etten usko yksien kenkien kestävän alusta loppuun. Niinpä olen suunnitellut kulkevani matkan ensimmäisen puolikkaan eri kengillä kuin loppuosuuden. En ole vielä selvittänyt, kuinka saan toiset kengät matkanvarrelle. Toivottavasti Ranskaan voi lähettää itselleen postipaketin. Toinen vaihtoehto on houkutella joku läheinen tapaamaan minua ja tuomaan kengät mukanaan. En millään haluaisi ostaa matkalla uusia kenkiä ja aloittaa kenkien sisäänajoa.

Ainakin Kölniin asti maasto muistuttaa melko paljon kotoista. Kölnin jälkeen reitti kulkee Eifelin alueen läpi ja siellä on enemmän korkeuseroja. Ranskan puolella maaston pitäisi olla jälleen korkeintaan kumpuilevaa Clunyyn asti. Siitä eteen päin alkaa vaativampi osuus.

Aloitan matalilla Gore-tex kengillä ja otan toiseksi pariksi kevyet pieneen tilaan menevät kävelykengät. Kävelin saman mallisilla Salomonin kengillä viime syksynä ja alkukeväänä varmaan lähemmäs 1000 km. Koska ne toimivat hyvin, ostin keväällä uuden parin. Ne pitää vielä sisäänajaa.

Kun lähestyn Clunya ja kevät on pitkällä (tai kesä alkamassa), vaihdan vaelluskenkiin ja -sandaaleihin. Ostin juuri ennen kesäloman alkua uudet Meindlin vaelluskengät. Testasin niitä lomalla erilaisilla alustoilla ja tuntuvat toimivan hyvin. Koska minulla on aiempaa kokemusta turvonneista jaloista, minulle oli tärkeää, että vaelluskengän iltti aukeaa tarpeeksi ja kenkä on helppo laittaa jalkaan. Keensin vaellussandaalit hankin jo viime vuonna. Ne ovat minusta aivan huiput. Ne ovat tuntuneet tosi hyviltä ensimmäisestä käyttökerrasta lähtien ja niitä voi hyvin käyttää ilman sukkiakin.

Koska epäilen, että jalat väsyvät kävellessäni samoilla kengillä päivästä toiseen, olen ajatellut ottaa mukaan parit eri pohjalliset. Toivottavasti niitä kierrättämällä jalat saavat erilaisen askeltuntuman ja jaksavat paremmin.

perjantai 9. syyskuuta 2016

Reitti: Jakobsweg Via Baltica

Via Balticasta tulee useimmille mieleen Tallinnasta Viron, Latvian ja Liettuan läpi Puolaan jatkuva reitti E67, jota on vuosia mainostettu nopeana ja edullisena reittinä Eurooppaan. Myös pyhiinvaellusreitistä, jota pitkin tulen kulkemaan alkuosan vaellustani Saksassa, käytetään Via Baltica -nimeä. Idässä Via Baltica alkaa Liettuasta, kulkee Venäjän Kalingradia ympäröivän alueen läpi Puolaan ja edelleen Saksaan. Jos kulkee koko Via Baltican, matkaa kertyy n. 2150 km. Saksassa kulkeva osuus reitistä kulkee Puolan rajalta Usedomista Osnabrückiin. Minä kävelen Via Balticaa pitkin Lyypekistä Osnabrückiin n. 400 km.

Olen hankkinut jonkin verran opaskirjoja vaelluksen suunnittelun avuksi. Opaskirjoissa on haasteena niiden tietojen ajantasaisuus. Saksassa kulkevista pyhiinvaellusreittien oppaista ei suinkaan julkaista uutta painosta joka vuosi. Toinen haasteeni tiedon hankinnassa on rajallinen saksan taitoni. Pystyn selvittämään perusasiat reitistä ja majoituksista, mutta kaikki muut taustatiedot jäävät yleensä lukematta. Via Balticasta olen tyytynyt etsimään tietoa vain netistä. Reitistä löytyy tietoa ja karttoja ainakin seuraavien linkkien kautta:
http://www.jakobswege-norddeutschland.de/43360/home.html
http://www.deutsche-jakobswege.de/via%20baltica.html
https://www.google.com/maps/d/viewer?mid=1GG1wXAUkTb8Ww4JEcOcp-V04Ifg

Laiva saapuu Travemündeen ja sieltä tarkoitukseni on kävellä Lyypekkiin. Reittinä käytän Hanseatenwegiä, joka on merkitty mustalle pohjalle piirretyllä valkoista purjelaivaa esittävillä opasteilla. Hanseatenweg on merkitty n. 400 km matkalla Hampurin ja Rostockin välillä. Lyypekin ja Hampurin välillä reitti kulkee osittain rinnakkain Via Baltican kanssa. Travemündesta Lyypekkiin on käveltävää n. 24 km.

Aion käyttää ensimmäisinä päivinä oppaanani Hampurin St Jacobi kirkon henkilökunnan tekemää esitettä, jossa on karttaan merkityn reitin lisäksi myös yöpymisvaihtoehtoja. Esite löytyy linkistä
www.jacobus.de/neu/pdf/Pilgerkarten_Travemuende-Wedel.pdf

Via Balticalle on suunniteltu valmiiksi päiväetapit. En ole onnistunut löytämään kaikista etappien päätepisteistä majoitusta. Näin ollen omat päivämatkani voivat olla erilaisia kuin nettisivuilla kuvatut. Alustavan suunnitelmani mukaan tulen tarvitsemaan 17 vaelluspäivää, jotta saavun Lyypekistä Osnabrückiin. Kalenteriaikaa kuluu varmaan enemmän, koska pyrin pitämään lepopäiviä säännöllisesti.

maanantai 5. syyskuuta 2016

Reitti: ensimmäinen etappi Kerava - Vuosaari, Helsinki

Olen päättänyt siirtyä Suomesta Saksaan laivalla. Lentäen olisin toki perillä jo muutamassa tunnissa ja matkalippukin olisi halvempi. Lentäminen ei vain jotenkin tällä kertaa innosta. Haluan matkustaa kiireettä.

Olen suunnitellut nousevani Finnlines:n laivaan Helsingin Vuosaaren satamassa lauantaipäivänä. Jos aikataulu ei muutu, laiva lähtee klo 17 ja saapuu Travemündeen sunnuntaina klo 21:30. Tämä on siitä mukava vuoro, että tähän on mahdollista ostaa  su-ma yöpyminen. Näin ollen pääsen jatkamaan matkaani maanantaiaamuna.

Pääkaupunkiseudun kevyenliikenteen reittioppaan ( https://pk.reittiopas.fi/ ) mukaan matkaa kotioveltani satamaan kertyy 26,9 km. Reitin loppupäässä on hiekkatieosuuksia (kartassa ruskealla), joiden talvikunnossapitoa ja kuntoa vähän epäilen. Täytyy jossain välissä kävellä vaihtoehtoinen reitti ja mitata paljonko se lisää matkaa.




Suurimman osan matkasta reitti kulkee vanhan Lahdentien viertä asfaltoidulla kevyenliikenteen väylällä. Aika näyttää millaisella alustalla taipaleeni alkumatka on todellisuudessa taitettava. Ovatko tiet jo sulia vai rämminkö loskassa tai liukastelenko jäällä?

En ole aiemmin maaliskuussa kävellyt pidempää matkaa reppu selässä, joten on vähän arvoitus, mikä tulee olemaan matkavauhtini. Jos laskee, että kulkisin 4 km/h, matkaan menisi n. 7h + tauot päälle. Kun satamassa pitää olla klo 15 mennessä, joudun lähtemään liikkeelle pimeällä. Reitti vaatii ehdottomasti muutaman koekävelyn, jotta voin olla varma, että ehdin ajoissa perille.

torstai 1. syyskuuta 2016

Fyysinen valmistautuminen alkanut

Uutena vuotena päätin pyrkiä kävelemään vuoden aikana saman verran, kuin ensi vuoden vaelluksella kertyy kilometrejä. En ole laskenut tarkasti suunnittelemani reitin pituutta, mutta päätin 3.500 km olevan tarpeeksi lähellä totuutta.

Tänään aamulla päätin, että nyt alkaa varsinainen valmistautumiseni. Aikaa on reilut 6 kk, joten tuloksia ehtii vielä saada näkyviin.

Käytän aktiivisuusranneketta ja valmistajan seurantapalvelussa kävellyt askeleet muutetaan jollain perusteella kilometreiksi. En ole vielä keksinyt miten. Aluksi vaikutti, että systeemin mukaan otin n. 14.000 askelta 10 km matkalla. Myöhemmin olen huomannut, että joinain päivinä systeemi näyttää 10 km ylittyneen jo vähän yli 13.000 askeleella ja enimmillään on vaadittu lähes 16.000 askelta. Joka tapauksessa laskin äsken systeemin ilmoittat kävellyt kilometrit ja niitä oli kertynyt tänä vuonna elokuun loppuun mennessä 2.282 km. Eli vielä pitäisi kävellä reilu 1.200 km, jotta tavoite täyttyisi. - Ei mikään mahdoton urakka.

Olen aloittanut myös kuntosaliharjoittelun ja kehonhuoltotunnilla käynnin. Olen tyytyväinen, jos käyn kahdesti viikossa salilla. Ainakin nyt ensimmäisillä harjoituskerroilla olen tehnyt liikkeitä koko keholle. Täytyy syksyn edetessä harkita kannattaako siirtyä harjoittamaan ala- ja ylävartalon lihaksia vuorotellen.

Jossain välissä ohjelmaan olisi hyvä ottaa mukaan vielä ylämäkiharjoittelua ja pitkät lenkit vaellusvarusteissa. Keravalla on Keinukalliossa hyvät mahdollisuudet ylämäkiharjoitteluun eli pitkälle ei tarvitse lähteä.



Aika näyttää riittävätkö nämä evääksi kunnon kohottamiseen ja pudottaman muutaman ylimääräisistä kiloistani. Jälkimmäinen kyllä vaatii myös, että katsoo mitä suuhunsa pistää.