Translate

keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Lähes täydellinen päivä

30.5.2017 Moroges - St Gengoux le National

I had booked a room for us in Gengoux and I had said that we would arrive between 1 - 2 pm. We left at 6:30, so we had plenty of time to walk.

After the ascent to Moroges village centre the trail was supposed to have only really small hills. The truth was that the trail was going all the time either up or down. In addition the roads were again rocky.



Kävelimme jälleen yhdessä Sarah:n kanssa. Vauhtimme oli melko reipas. Kävely kuitenkin sujui tosi hyvin. Sekä nilkka että selkä tuntuivat olevan kunnossa. Koitin edelleen olla huolellinen askeleitteni kanssa. Varsinkin alamäet olivat haastavia irtokivineen.

Matkalla oli sopivasti varjoa ja välillä aurinko oli pilven takana. Päiväksi oli luvattu ukkosta ja sadekuuroja. Ne eivät kuitenkaan osuneet kohdallemme. Sen sijaan kohdallemme osui aina sopiva taukopaikka, kun sellaista kaipaisimme. Oli ilo kävellä.

Vaikka pidimme pitkiä taukoja, saavuimme Gengoux:iin jo 11 maissa. Tässä pienessä kaupungissa on keskiaikainen keskusta. Löysimme ruokakaupan ja kävimme ostamassa syötävää lounasta varten.



Seuraavaksi menimme turistitoimistoon. Saimme leimat passiin ja minä pyysin, että minulle varataan huone Clunysta, hostellista.

Olin saanut ohjeet majapaikan löytämiseksi. Se oli samalla kadulla turistitoimiston kanssa. Rouva ei kertonut talon numeroa. Hän sanoi, että vieressä on ravintola ja parvekkeella on kyltti aamiaismajoituksesta. Näillä ohjeilla talo oli helppo löytää, koska kadulla oli vain yksi ravintola.

Vaikka oli aikaista, päätimme kokeilla onnenamme. Ovella oli kyltti: "We are open, come in". Soitimme ovikelloa pari kertaa, mutta ketään ei näkynyt. Sitten pyysin Sarah:a kokeilemaan ovea. Se aukesi ja menimme sisään. Tulimme suoraan keittiöön. Seuraavakin ovi oli auki. Yllytin Sarah:n menemään edellä ja huhuilemaan. Lopulta rouva kuuli hänet ja tuli ottamaan meidät vastaan.

Kadunpuoleinen talo käsitti keittiön, jonka läpi tulimme sekä yläkerrassa huoneen ja kylpyhuoneen. Lisäksi oli vielä pieni parveke. Talon takana oli pieni sisäpiha ja sisäpihan toisella puolella talo, jossa omistajat asuvat. Ihastuimme molemmat paikkaan välittömästi.




Saimme käyttää keittiötä ja sen lisäksi huoneessa oli vedenkeitin sekä kapseleista kahvia valmistava laite kaikkine tykötarpeineen. Astioissa ja sisustuksessa oli teemana unikot, yksi suosikkikukistani.

Asetuimme taloksi, keitimme kahvit ja söimme lounaan parvekkeella. Viereisen ravintolan terassilla oli paljon lounastajia. Oli mukava seurata sekä heitä että ohikulkijoita. Sarah huomasi kaksi saksalaista pyhiinvaeltajaa, jotka hän oli tavannut Langres:ssa.

Illalla kävimme ostamassa jäätelöä pakastimeen ja hakemassa pizzat. Olisimme toki voineet syödä pizzeriassakin, mutta parvekkeemme kutsui meitä.

Nautimme todella illasta ja juttelimme siitä, kuinka aikaisin perille saapuminen saa aikaan tunteen, että viettäisi lepopäivää. Tunsimme olevamme onnekkaita, kun olimme löytäneet niin mukavia yöpymispaikkoja. Päätimme aloittaa seuraavana päivänä vasta 7:30, koska luvassa oli pilvinen päivä.

Mäkistä ja kivistä mutta mukavaa

29.5.2017 Rully - Moroges

Sarah left already at 4:30 am. Her skin was suffering from sun and heat, so she wanted to avoid them. I started around 6, early enough to see the sun rise.


The day started with an ascent. On the outskirts of Rully there is a medieval castle. It looked big. After the village the trail went first through wineyards and then in the woods. There were several villages on the way. I like that. It's easier to know how far you have walked, when you arrive to villages.



Moroges is on a hill and Sarah sent me sms telling that she was waiting for me by the church. It was a great place to wait two hours for the room. Only disadvantage was that the house we were staying was outside the village and we had to descend back where we had come from.

Päivän reitillä oli useampi kova nousu ja lasku. Lisäksi tiet olivat monessa kohtaa hyvin kivisiä. Etenin tosi hitaasti kivisillä osuuksilla, kun varjelin nilkkojani vääntymiseltä. Toisaalta nautin suuresti yksin kävelystä. Vaikka Sarah käveleekin kanssani lähempänä minun tahtiani kuin omaansa, minulla on koko ajan tunne, että pitäisi kävellä nopeammin. Nyt saatoin pysähdellä milloin vain ottamaan valokuvan tai ihmettelemään jotain.




En loppujen lopuksi pitänyt kuin yhden pidemmän tauon. Pysähdyin matkan puolivälin jälkeen "aamupalalle". Minulla oli edelliseltä päivältä leipää ja aiemmin ostamiani pieniä salamimakkaroita. Niillä pärjäsi hyvin.

Odotuspaikkamme Moroges:ssa oli päiväkoti-ikäisten lasten koulun vieressä. Kun he tulivat ulos, vanhimmat lapset tulivat aidan viereen tervehtimään meitä. Penkkien edessä oli niitty rinteessä. Niityllä liikkui useampia kaniineja. Niiden touhuja oli mukava seurata. Yksi kaniineista kaivoi koloa niin, että multaa lensi varmaan yli metrin päähän.

Huone oli luvattu meille kahdelta. Laskeutuminen kylästä takaisin laaksoon poltti reisiä. Ajatus siitä, että joutuisimme kipuamaan mäen uudelleen aamulla, teki laskeutumisesta vielä kurjemman. Huoneemme sijaitsi vanhan myllyn tiloissa. Ympärillä kasvoi todella suuria puita. Omistaja sanoi niiden olevan yli satavuotiaita. Huone oli tosi viehättävä.


Omistaja puhui hyvin saksaa. Kysyimme ruokailumahdollisuuksista. Hän sanoi lähimmän avoimen ravintolan olevan reilun kuuden kilometrin päässä. Kun kysyin, voisimmeko saada taksin illaksi, hän ilmoitti varaavansa meille pöydän ja vievänsä meidät sinne.

Huoneessa oli lappu, jonka mukaan aamiainen olisi 8:30. Se oli aivan liian myöhään meille. Kun illalla lähdimme syömään, kysyimme voisimmeko saada aamupalan aiemmin. Se ei kuulemma käynyt. Sanoin, että lähdemme sitten ilman aamupalaa. Se ei tullut missään tapauksessa kyseeseen.  Omistaja sanoi miettivänsä jotain.

Kun tulimme ravintolalle, kysyin mitä meidän pitää sanoa osoitteeksi taksikuskille. Vastaus oli, että soitamme hänelle ja hän tulee hakemaan. Söimme hyvin ja meidät haettiin takaisin. Myös aamupala kysymys oli ratkaistu. Meille oli jääkaapissa voita, juustoa, keitetyt kananmunat, hilloja ja maitoa. Lisäksi meille oli tuotu mysliä ja patonkia sekä leivänpaahdin. Vedenkeitin ja teetä meillä oli jo alunperin huoneessa. Oli kiva tietää, ettei tarvinnut lähteä tyhjin varsiin liikkeelle, etenkin kun olimme molemmat syöneet kaikki eväämme.

sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Pitkiä kilometrejä

28.5.2017 Beaune - Rully

We started already at six this morning. According to the guidebook it was a 30 km walk. We agreed that we would try to walk faster in the morning and slow down when it gets hot.

Though I know that walking days are not similar I get every now and then confused, how hard walking can be on some days. Today both Sarah and I thought that we were walking pretty fast to the first village, Pommard. It took us 50 min. The only thing was that the distance wasn't 5,4 km as the guidebook told but only 3,5 km. We were happy that we had 28 km day instead of 30 km. But at the same time we couldn't understand that we needed so much time. There were no hills, just walking on flat, along a road.



Nyt lämpötila ei juuri laskenut yölläkään. Hiki valui jo ennen kuin olimme päässeet Beaunen ulkopuolelle. Toisesta läpikulkemastamme kylästä löytyi kaivo. Sarah kasteli paitansa ja minä pääni. Niillä avuin selvittiin taas seuraavaan kylään. Reittimerkkejä sai oikein etsimällä etsiä tänään. Välillä niitä ei näkynyt pitkään aikaan ja sitten niitä saattoi olla useita lähekkäin. Lisäksi opaskirjan teksti ja simpukat ohjasivat välillä eri suuntiin.

Reitti kulki suurimman osan matkaa jälleen asfalttiteillä viiniviljelmien ja kylien läpi. Ennen Chagnyn kylää kuljimme pari kilometriä kanavan rantaa. Varsinainen vaihtelu reittiin tuli vasta viimeisten neljän kilometrin matkalla. Ensin kiivettiin päivän ainoa kunnon ylämäki ja hetken päästä päädyttiin metsään. Metsätieltä käännyttiin kapealle kinttupolulle. Ihme ja kumma että sääret eivät olleet naarmuilla. Polku meni välillä melkoisessa ryteikössä.


Metsätaipaleen jälkeen Rully jo näkyikin. Vaikka päivä oli vasta puolessa, pikkukaupunkiin saapui kaksi tosi uupumatta kulkijaa. Hotellimme löytyi helposti. Oli lounasaika ja terassi oli täynnä ruokailijoita. Saimme ensin tylyn vastaanoton, pitäisi odottaa ainakin tunti. Pyysin, että voisimme jättää edes reput hotellin puolelle. Loppujen lopulta saimme kuitenkin huoneemme heti. Huone on tosi tilava, sillä se on oikeasti neljän hengen huone.



Kävin hakemassa viereisestä leipomosta meille leipää huomiseksi. Sunnuntain kunniaksi ostin myös leivokset. Ruokakauppa oli valitettavasti jo kiinni. Huomenna joutuu turvautumaan taas pähkinöihin, kun eväät ovat vähissä. Maanantaisinhan tämä maa on käytännössä suljettu.

Kunhan ilta viilenee vähän, lähdemme katsomaan löytyykö täältä muuta ruokapaikkaa kuin hotellin ravintola. Siinä on vähintäänkin Suomen hintataso.

Huomenna alkaa mäkinen osuus. Majoituimme edelleen samaan paikkaan Moroges:ssa Sarah:n kanssa. Tulemme kuitenkin kävelemään yksin. Olen niin paljon hitaampi mäkisestä maastossa, että Sarah:n ei ole mitään järkeä odotella minua jatkuvasti.

Kuvien lataus ei taas onnistu. Lisään ne kun on parempi verkkoyhteys käytössä.


lauantai 27. toukokuuta 2017

Läpi viiniviljelmien

26.-27.5.2017 Chenove - Nuits-St-George - Beaune

I met Sarah at tram stop in the morning. In Chenove we had a short walk to the trail. I was surprised how hard it was to walk with pack after the rest day. The trail went through wineyards and small villages. Almost after each village we had to climb above the wines and descend again to the next village.



Just before the lunchtime we arrived to a village. There weren't any restaurants but we were carrying enough food to eat. We had luck as the local bar was open only for an your and it was open when we came there. So I was able to get cold water. We ate in a park and had company of local workers having their lunch break.

Rest of the day I was struggling. It was really hot and there was hardly any shade. There were several Chateaus, clos and caves offering wine tasting. I don't know what would have happened if we had stopped for tasting. It was safer to stick to water.


Muita vaeltajia ei päivän aikana näkynyt. Viinitiloihin tutustuvia turisteja oli sen sijaan liikkeellä sekä autoilla, moottoripyörillä että polkupyörillä. Kun saapui kyliin, kaikesta näki, että alueella menee taloudellisesti hyvin. Talot olivat hyvässä kunnossa ja kylät siistejä.

Kun saavuimme Nuits-St-Georges:iin, kävimme turistitoimistossa hakemassa leiman passiin sekä kaupungin kartan. Kaupungissa on yksityinen pyhiinvaeltajien maja. Siellä voi yöpyä 3 henkeä. Löysimme majan. Se oli viehättävässä puutarhassa. Meille oli kerrottu, mistä löydämme avaimet, mutta ne eivät olleet paikallaan. Mökin vieressä oli teltta. Huhuilimme siihen suuntaan ja sieltä kömpi nuori mies avainten kanssa. Perässä tuli nuori nainen.


Mökki oli viehättävä, mutta hieman ahdas kolmelle. Tiesimme, että sinne oli tulossa vielä saksalainen mies. Sarah epäili, että hän olisi sama, jonka oli tavannut useamman kerran.

Teltassa ollut mies oli paikallinen ja hän lähti hakemaan kotoaan meille hunajaa. Hän palasi hunajan sekä pikkuleipien kanssa. Nainen kertoi, että hän oli Sveitsistä ja kyläilemässä miehen luona. Emme nähneet heitä enää uudelleen.

Sarah:n arvaus osui oikeaan. Hänen tapaamansa saksalainen mies saapui melko pian. Hän ei puhunut englantia, joten yritin taas pärjätä saksalla. Huomasin unohtaneeni paljon sanoja jo muutamassa viikossa.

Kävimme kaupassa ja laitoimme ruokaa. Kun olimme syömässä, mies (Hän on alunperin Puolasta, enkä oppinut hänen nimeään) kertoi tavanneensa Ritan ja Margaritan, jotka tapasimme Wim:n kanssa ennen Toulia. Minusta tuntui hieman oudolta, kun mies näytti puhelimestaan valokuvaa, jossa olin heidän kanssaan. Miksi kukaan haluaa kuvan ihmisistä, joita ei ole tavannut!?!

Paikan omistaja tuli työskentelemään puutarhaan illalla. Hän poimi meille ainakin kaksi litraa mansikoita. Olin jo käynyt pesemässä hampaat, mutta en voinut vastustaa mansikoita. Ne olivat tosi makeita.

Nousimme aamulla jo viiden jälkeen. Halusimme välttää kaikkein kuumimman ajan. Beauneen oli vain hieman yli 20 km matka. Niinpä saavuimme sinne reilusti ennen puolta päivää. Aikaisin lähteminen oli viisas päätös. Jos eilen oli vain vähän varjoa, tänään ei ollut yhtään. Lämpötila oli jälleen 30C.
  
Saimme hotellihuoneen heti, joten pääsimme eroon repuista. Menimme läheiseen pikaruokapaikkaan lounaalle. Sarah otti kanawrapin ja minä valitsin americain merguezen. Minulla oli vaikeuksia hallita ilmettäni, kun näin mitä sain. Annokseni oli n. 20 cm mittainen patonki, jonka välissä oli 2 mergueze makkaraa ja iso määrä ranskanperunoita. Nälkä ainakin lähti.

Kiertelimme kaupungilla. Oli ollut markkinapäivä.  Nyt kojuja jo purettiin. Pysähdyimme hattukauppaan ja Sarah osti itselleen hellehatun. Minusta se sopii hänelle todella hyvin.





Palasimme hotellille lepäämään. Käymme vielä kaupungilla myöhemmin, kunhan ilma viilenee vähän. Tänään pitää mennä jälleen ajoissa nukkumaan, sillä huomenna on edessä reilu 30 km Rully:in. Lähdemme aamulla varhain liikkeelle.

torstai 25. toukokuuta 2017

Lepopäivä Dijon:ssa

25.5.2017 Dijon (- Chenove)

I took my time this morning. The breakfast was good. There was even scrambled eggs available. I left for my walk to Chenove little after nine. There were already people in the streets. In the guidebook there was a description how to get back to the trail. I wanted to walk along the trail as much as possible. So I planned my own way to the trail.

Soon after I had found the first shells, the trail went through wineyards. Chenove had two different parts, village type old town and new centre with high buildings. I returned to Dijon by tram. I can't stop wondering why the public transport is so expensive in  Finland. Here the one hour ticket costs only 1,30€.



Aamupäivän kävelyllä saavuin kanavan rantaan. Viereisessä puistossa oli pieni kirpputori. Kanavan varressa oli paljon veneitä parkissa. Jotkut niistä näyttivät asunnoilta. Katselin hetken sululla, kuinka yksi vene asettui odottamaan läpi pääsyä.




Vaikka Chenove on oma kaupunkinsa, se on aivan kiinni Dijon:ssa. Viinitarhojen jälkeen reitti kulki puutarhapalstojen ohi ja pihojen välistä kapeaa lujaa pitkin. Kun saavuin kadulle, toisella puolella oli heti vanha panimo. Reitti näytti jatkuvan panimon seinän viertä pitkin. Kävin katsomassa kylän kirkkoa, mutta se oli kiinni.





Raitiotievaunun päätepysäkki on Chenovessa. Pysäkiltä on reitille reilu kilometri matkaa. Pääsen aamulla hyvin matkantekoon.

Kun olin takaisin Dijonin keskustassa alkoi olla jo melko kuuma. Istuskelin varjossa puistonpenkillä ja katselin ohikulkijoita. Tänään oli paljon pyöräilijöitä liikkeellä. Menin Beaux-Arts museoon, joka on Burgundin herttuan palatsissa. Palatsi oli osittain remontissa, mutta katseltavaa riitti silti reiluksi tunniksi.




Kun tulin museosta, olikin jo lounasaika. Jäin viereisen Place de la Liberteen yhdelle terassille syömään. Aukiolla on rivissä suihkuja, jotka nousevat eri tahtiin. Lapset eivät suinkaan olleet ainoita, jotka halusivat yrittää mennä suihkujen välistä kastumatta.

Lounaan jälkeen palasin lepäilemään hotellille. Sarah viestitti, että hän saapuisi neljän maissa perille. Hän saa huoneensa vasta myöhemmin illalla. Sovimme, että toisimme hänen reppunsa sain minun huoneeseen odottamaan iltaa.

Kävelimme kaupungilla ja pysähdyimme herkuttelemaan crepeillä. Meillä oli molemmilla paljon kerrottavaa, kun edellisestä tapaamisesta oli melkein kaksi viikkoa. Kävimme vielä illalla syömässä ja sitten Sarah haki reppunsa ja lähti etsimään majoitustaan. Sovimme, että tapaamme aamulla hotellini lähellä olevalla raitiovaunupysäkillä. Aloitamme päivän yhdessä, mutta tkodennäköisesti Sarah menee menojaan. Aiomme kuitenkin yöpyä huomenna samassa paikassa.