Lepopäivä

I took it easy in the morning as I had only 10 km to walk today. The weather was quite warm, cloudy and no wind. According to my guidebook the ascent from Neuerburg was the hardest between Cologne and Trier. Maybe I can thank the sauna yesterday but I  did not find it so hard.

I was pretty sure that I  am alone on the way today. I was having a break before a steep descent to Sinspelt when a young woman went past. I caught her after the village and we walked together to Mettendorf. I don't know how but I was able to talk with her for an hour in German. Somehow she could understand what I tried to tell. She continued to the next village. She had a guidebook "where to eat and sleep between Cologne and Trier". There were such private rooms that I haven't found.

Tämä aamu oli erityinen. Jyrkkä nousu kaupungista johti pienelle kappelille. Viimeiset 100m oli nimetty Ristin tieksi. Sillä matkalla oli nousua ainakin 20m. Polkua reunusti pylväät, joihin oli kuvattu Pitkäperjantain tapahtumat. Kappeli oli kaunis. Sen lähellä oli useita penkkejä. Yksi penkki kiersi lehmuksen. Penkkiin oli kaiverrettu "In der Ruhe liegt Kraft". Se osui ja upposi.

Istuin penkillä pitkään. Katselin toista lehmusta. Se oli vanha ja runko oli jo osittain laho. Siitä kasvoi kuitenkin vahvoja oksia, joihin oli vasta auennut uudet lehdet. Jotenkin se kuvasi minulle ihmiselämää. Uuden syntymää, voimaa sekä rapistumista. Runkoa pitkin kasvava muratti oli kuin toisen tukeminen. Mieli oli samalla kertaa täysi ja tyhjä. Vaikka polku jatkoi nousua, oli askel kevyt, kun lähdin jälleen liikkeelle. Ajattelin, että näitä hetkiä varten olen Tiellä.

Matka jatkui metsässä ja näin taas paljon. Orava teki huimia hyppyjä osalta toiselle. Ruohikolla ja pensaiden välissä kasvoi kukkia. Kivisen tien keskiosa oli ruohottunut ja sitä oli pehmeä astella. Kun tulin pois metsästä, niityllä oli kaksi peuraa. Voisiko kävelystä nauttia vielä enemmän?

En oikein vielä saanut käsitystä, millainen kylä Mettendorf on. Täällä näyttää olevan ainakin kaksi hotellia, pari ravintolaa, leipomo, pankki ja kirkko. Hotellissani on uima-allas. Täytyy käydä katsastamassa se. Jos vaikka uimapuvulle tulisi käyttöä.

Huomenna jatkan Bollendorfiin. Siellä majoitun hostelliin. On siis toiveita että saan taas välillä pyykit pestyä koneessa. Sitä seuraavista yöpymispaikoista minulla ei ole vielä tietoa. Trier:stä sain juuri vastauksen, että Abtei St Matthias on täynnä. Ennen Trieriäkin pitäisi löytää vielä yksi majoitus. Puuhaa siis riittää vielä tälle päivälle.