Aina ei voi voittaa

Jatkoin viikolla omien karttojen tekemistä Google Mapsiin. Kun olin saanut vietyä lähes koko reittini Lyypekistä St Jean Pied de Portiin asti kartoiksi, löysin vielä gps koodit Tuusulanjärven kiertävälle reitille. Tyytyväisenä tein siitäkin oman kartan. Seuraavaksi siirryin läppäriltä puhelimen ääreen tarkoituksenani ladata ko. kartta offline-tilassa käytettäväksi.

Sain kunnolla "kylmää vettä niskaan". Kuten varmaan moni muukin luen käyttöohjeita vasta viimeisessä ja äärimmäisessä hädässä. Offline-tilaan siirto -toiminto maalasi kauniisti koko sen alueen, jolla reittini kulki. Lopputuloksena kuitenkin siirtyi ainoastaan kartta ilman reittiäni. Oletin tehneeni jotain väärin ja toisin toimenpiteen useampaan kertaan yhtä huonolla lopputuloksella. Vasta sitten otin ohjeet esille. Kyllähän siellä aivan selkeästi kerrottiin, että omia karttoja ei voi siirtää offline-tilaan. Ihan vaan hippasen potutti! Ensin ajattelin, että koko homma meni täysin hukkaan, koska matkalla en varmaankaan pysty ostamaan prepaid tms. liittymää, jossa olisi rajoittamaton dataliikenne. Sitten tuli mieleen, että voihan kartoista olla apua tilanteessa, jossa olen hukannut reitin. Kyllä matkabudjetin on sen verran kestettävä, että voin tarkistaa sijaintini ja missä reitti kulkee.

Tällä viikolla kaikki muukaan ei ole mennyt ihan putkeen. Lähdin tänään kaupoille. Tarkoituksena oli käydä ostamassa nestemäistä pyykinpesuainetta, joka toimii myös kylmässä vedessä sekä Pierrot:n matkahammasharja. Pyykinpesuainetta kävin etsimässä kahdesta retkeilytarvikkeita myyvästä kaupasta. Toisesta kaupasta pesuaine oli loppu, mutta paikalla ollut hintalappu antoi toiveita, että pesuainetta olisi tulossa lisää. Toisessa kaupassa tiedustelin myyjältä, josko heiltä löytyisi pesuainetta nestemäisenä. Myyjä sanoi, että pesuainetta ei ole tällä hetkellä missään heidän myymälöistään. Hän ei osannut sanoa, koska täydennystä voisi olla odotettavissa.

En ollut yhtään onnekkaampi hammasharjan kanssa. Löysin Pierrot travel compact medium hammasharjan ensimmäisen kerran aivan sattumalta, kun olin lähdössä caminolle 2014. Minusta harja on nerokas. Varsi taittuu koteloksi suojaamaan harjaosaa ja varteen on tehty muutama reikä, jotta kosteus pääsee poistumaan. Kaiken lisäksi onttoon varteen on sijoitettu 5 ml hammastahna. Kotiin tultuani googlasin hammasharjan. Toivoin löytäväni myyntipaikan pääkaupunkiseudulta. Ei onnistanut siinäkään. Eestiläisestä verkkokaupasta löytyisi, mutta taitaisi 3,50 € hammasharjalle kertyä melkoisesti hintaa, jos sen sieltä tilaisin.

Ei viikko kuitenkaan pelkkiä takaiskuja ole sisältänyt. Facebook:n Pyhiinvaellusryhmässä Jan Pensola kertoi oman vaelluksensa jälkeen ruvenneensa kehittämään pihkasalvaa avuksi vaeltajan moninaisiin jalkavaivoihin. Hän tarjosi salvaansa testattavaksi parille kymmenelle vaeltajalle. Minä ilmoittauduin vapaaehtoiseksi testaamaan salvaa. Rönnin Pihkasalva saapuikin postissa jo alkuviikosta. Uteliaana avasin purkin heti. Oli mukava yllätys, kun salva ei tuoksunutkaan voimakkaasti pihkalle, vaikka sen pihkapitoisuus on peräti 30%.

Toinen mukava asia oli tilaamani pyhiinvaelluspassin saapuminen. Oli ihan pakko kaivaa molemmat aiempien caminoiden passit esille. Camino Frances:lla mukanani passi oli kokenut kovia. Se ehti kastua muutamaan kertaan viiden viikon aikana. Se on myös melkein täynnä leimoja. Vain viimeiselle sivulle oli jäänyt tilaa kuudelle leimalle. Camino Portugues:lla käyttämäni passi on huomattavasti paremmassa kunnossa. 11 päivässä leimoja oli kertynyt vain kolme ja puoli sivullista. Kun passeja selaa ja katselee leimoja, nousee yllättävän paljon mukavia muistoja mieleen. Onpa ihanaa päästä pian jälleen matkaan!

Valmistelut jatkuvat

Lähtöön on enää vajaa kaksi kuukautta. Valmistelut etenevät edelleen melko verkkaista tahtia.

Loppiaisviikonloppuna sain viriteltyä makuualustan "kehikoksi" reppuuni. Se teki repusta entistä ryhdikkäämmän ja hieman vajaan 20 km lenkillä tuskin huomasin kantavani mitään selässäni. Makuualusta vei kuitenkin repusta yllättävän paljon pakkaustilaa. Aion vielä pohtia, kannattaisiko minun lyhentää ja kaventaa alustaa. Onneksi uuden hankkiminen ei ole sijoitus, jos satun pilaamaan alustan leikkelyllä.

Olin suunnittelut toiseksi loppiaisviikonlopun hommaksi siirtää päiväkohtaiset vaellussuunnitelmani läppäriltä muistikortille. Se osoittautui olettamaani huomattavasti hitaammaksi prosessiksi. Unohduin ihmettelemään ja muokkaamaan lähes jokaista tiedostoa. Viimeiset tiedostot tuli siirrettyä vasta viikko sitten lauantaina.

Sivustoilla, joilta olen kerännyt tietoa vaellustani varten on ollut tarjolla myös gps-koordinaatteja. Kuluneella viikolla lopulta rohkaistuin selvittämään ja kokeilemaan, miten voisin saada ne käyttööni. Sain vietyä kaikki Saksan puolella olevat reittini Google Mapsiin omiksi kartoiksi. Ranskan puolelta koordinaatit löytyivät alkumatkalle sekä tietysti GR65:lle Le Puy:sta eteenpäin. Minun pitäisi vielä keksiä jostain koordinaatit kodin lähimaastoon, jotta pääsisin kokeilemaan, miten kartat oikeasti toimivat offline-tilassa ja tyhjentääkö niiden käyttö puhelimen akun muutamassa tunnissa.

Eilen kävin monen vuoden tauon jälkeen matkamessuilla. Huh sitä ihmispaljoutta! En niinkään mennyt sinne kuvitellen, että löytäisin jotain lisäinformaatiota vaellusta varten. Ajattelin, että siellä olisi standeja, joilla myytäisiin matkailuun liittyviä tarvikkeita ja saattaisin löytää sieltä jotain, mitä en ole edes hoksannut tarvitsevani. Pieneksi pettymykseksi reitilleni osui vain yksi matkalaukkuja myynyt toimija.

Tänään tilasin Jaakontien ystäviltä kaksi pyhiinvaelluspassia itselleni. Voi olla, että matkalla hankin saksalaisen tai ranskalaisen passin jatkoksi. Passi ei kyllä täyty ensimmäisten 2000 km matkalla samaa tahtia kuin Espanjan puolella. Jonkun verran oppaissa ja nettisivuilla on listattuna paikkoja, joista leiman voi saada. Paikkoja ei kuitenkaan ole tarjolla läheskään joka paikkakunnalla. Olen ajatellut käydä oman seurakuntani toimistolla kysymässä, josko saisin sieltä ensimmäisen leiman passiini, vaikkei Suomessa kävelemäni osuus olekaan Jaakontietä.

Reitti: Le Puy - SJPP

Le Puy:sta kuljetaan kohti Pyreneitä GR 65 pitkin. GR 65 alkaa Sveitsistä Genevestä ja jatkuu Espanjan puolelle, ainakin Roncesvalles:iin asti. Ensimmäiseltä caminoltani, jonka aloitin Roncesvalles:sta, muistan että näin puna-valkoisia GR merkintöjä vielä melko lähellä Pamplonaa. Ehkä se on kuitenkin ollut joku toinen reitti. Reittiä kutsutaan myös nimellä via Podiensis. Matkaa Pyreneitten juurelle Saint-Jean-Pied-de-Port:iin on noin 740 km.

Tällä reitillä on vaeltanut myös melko moni suomalainen. Ainakin Apostolin kyydillä -sivuilta löytyy tarinaa kahdelta eri Le Puy:sta alkaneelta vaellukselta. Blogeja löytyy useita myös englanniksi ja saksaksi kirjoitettuina.

Olen ymmärtänyt, että suurin osa reitillä vaeltavista käyttävät oppainaan Topo-guide:ja, joita on kolme. Lisäksi majoituksen valitsemisen tukena käytetään miam-miam-dodo opasta, josta on mobiiliversio iPhonelle. 2017 painokseen opas on näköjään jaettu kahdeksi kirjaksi. Ehkä palveluita on tullut niin paljon, että yhteen kirjaan koottuna, kirjasta olisi tullut liian painava. www.chemindecompostelle.com -sivustolta löytyy jonkinlainen nettiversio oppaasta, mutta ilmeisesti saatavilla on vain osa kirjassa olevista tiedoista. Myös turistitoimistojen nettisivuilta voi ladata esitteitä, joissa on tietoa reitin varella olevista palveluista.

Reitin alkuosa näyttää korkeusprofiilien perusteella melko haastavalta. Nousuja ja laskuja riittää. Täytyy vain luottaa siihen, että tänne asti päästyäni kuntokin on jo rautaa. Reitillä näyttäisi majoitusta löytyvän lähes jokaisesta kylästä ja kaupungista. Majoitus pitää mitä todennäköisimmin kuitenkin edelleen varata etukäteen. Niinpä ei kannata ahnehtia liian pitkiä päivämatkoja. Jos jätän Le Puyn taakseni joskus juhannuksen tienoilla, niin päivät alkavat olla jo kuumia. Jos esim. alla olevassa profiilissa näkyvään St Privat d'Allier - Saugues (20,3 km) väliin kuluu viisi ja puoli tuntia, niin sen ehtisi juuri sopivasti kävellä lounaaseen mennessä. Sitten voisikin rauhassa nauttia siestaa kaikkein kuumimpien tuntien ajan.

Majapaikoissa on ilmeisesti melko usein saatavilla puolihoito. Kaikissa lukemissani blogeissa kehutaan tarjottua ruokaa, joten tuskin vaivaudun kokkaamaan, vaikka keittiö olisikin käytettävissä. Pelkään pahoin, että aamupala jää minulta useimpina aamuina syömättä. Jos on tiedossa hellettä, pyrin lähtemään liikkeelle aamulla heti kuuden jälkeen. Siihen aikaan on tuskin vielä aamukahvia tarjolla.

Kun olen le Puy:hin asti suunnitellut päivämatkani tarkasti, jotta aina olisi tarjolla yöpymispaikka, en enää tälle välille ole tehnyt valmiita etappeja. Olen vain tutustunut reittiin yleisellä tasolla ja merkannut majoitusluettelooni, mitä majapaikkoja toiset vaeltajat ovat kehuneet ja suositelleet. Tuntuu hyvältä, ettei minulla ole tarvetta tarkempaan suunnitteluun. Välillä nimittäin on melkein ahdistanut ajatus, että lähden näennäisesti vapaana vaeltamaan puoleksi vuodeksi ja todellisuudessa päiväni on ohjelmoitu melkein kolmeksi kuukaudeksi eteen päin. Juuri tämä on syynä siihen, että aion Espanjan puolella kävellä ranskalaisen reitin uudelleen. Tiedän, että siellä voin joka päivä kulkea juuri sellaisen matkan, kuin sinä päivänä tuntuu hyvältä.

73 päivää lähtöön

Vuosi vaihtui ja vaellukselle lähtö lähestyy kovaa vauhtia. Vielä muutama päivä sitten olin lähdössä "ensi vuonna" ja nyt lähtöön onkin enää n. 2,5 kuukautta. Iloitsen jo tulevasta tauosta työntekoon, joka äityi loppuvuodesta taas turhan hektiseksi.

Työkuormaa käytinkin itselleni jonkinlaisena tekosyynä koko joulukuun, kun valmisteluiden tekeminen ja harjoittelu eivät oikein innostaneet. Kävelemiseen on ilmeisesti kuitenkin syntynyt jonkinlainen rutiini, koska joulukuussakin kilometrejä kertyi yli kolme sataa, vaikka luvattoman usein turvauduinkin aamuisin bussikyytiin. Vuodelle 2016 asettamani käveltyjen kilometrien tavoite tuli saavutettua. Se, että kävelin n. 3700 km ilman sen kummempia ponnisteluita, luo uskoa siihen, että pystyn kävelemään perille asti.

Nyt vuodenvaihteessa olen tarttunut itseäni niskasta kiinni ja käynnistänyt valmistelut uudestaan. Olin koko syksyn jahkannut esimerkiksi kirjastosta lainattavien e-kirjojen lataamiseen tarvittavan tunnusluvun hankintaa. Nyt tunnusluku on muistissa, kirjojen lukemiseen tarvittava sovellus asennettu tablettiin ja sovelluksen vaatima käyttäjätili luotu. Sain kirjastosta varmistettua senkin, että palvelun käyttöä ulkomailta ei ole estetty. Vielä täytyy jossain välissä kokeilla e-kirjan lainaamista käytänössä.

Sain myös aikaiseksi kansainvälisen hostellikortin hankinnan mobiiliversiona. Olen suunnitellut yöpyväni sekä Saksassa että Luxemburgissa hostelleissa aina, kun sellainen vain osuu reitille. Niitä varten kortti oli pakko hankkia. Hostellit.fi -sivustolla lupailtiin kortilla pientä alennusta yöpymishinnoista, jos varaukset tekee HIHOSTELS varausjärjestelmän kautta. Kuvittelin, että palvelu olisi ollut tarjolla mobiiliversiona hostellikortin yhteydessä. Sieltä kuitenkin löytyi vain linkki web-palveluun.

Kun työnantajani ei onnekseni muuttanut loppiaista Kikyn myötä työpäiväksi, on edessä pitkä viikonloppu. Ajattelin käyttää ajan hyödyksi ja aloittaa päiväkohtaisten matkasuunnitelmieni siirron läppäriltä tabletin muistikortille. Lisäksi kerään tarvittavat tiedot keväällä edessä olevaa veroehdotuksen täydentämistä varten, ettei siihen tarvitse reissussa tuhrata tuntitolkulla aikaa.

Kolmantena tehtävänä listallani on leikata solumuovisesta makuualustasta sopivan kokoinen pala reppuuni. Olen koepakannut reissuun hankkimaani reppua pariin otteeseen. En kuitenkaan ole saanut viriteltyä kompressiohihnoja niin, että lopputulos miellyttäisi minua. Reppu on jäänyt molemmilla kerroilla kovin muhkuraiseksi. Ajattelin kokeilla, olisiko lopputulos parempi, jos teen ensin makuualustasta reppuun ikään kuin putken, jonka sisään pakkaan sitten tavarat. Repun painon ei pitäisi siitä kovin paljoa kasvaa ja solumuovi suojaisi varusteita sateelta ja vähän ehkä kolhuiltakin. Olisi toiveita, että reppu olisi säätöjen jälkeen kohtuullisen hyvän muotoinen ja kaiken lisäksi minulla olisi edes jonkinlainen alusta käytettäväksi, jos sattuisin jäämään ilman vuodetta jonain iltana.

💖 MAHTAVAA ALKANUTTA UUTTA VUOTTA 2017! NAUTITAAN JOKA HETKESTÄ! 💗