Our dog friend wasn't waiting for us in the morning. So there were only the two of us starting the next stage. The trail profile in the guidebook showed that we were going to ascend slowly almost the whole day. First we walked through the town. Then the trail turned to a nice path along a lake shore. After the lake we walked on small roads.
Suurimman osan päivästä satoi. Vaikka kuljimme pieniä teitä pitkin, ne olivat usein suoria. Kun tien molemmin puolin kasvoi maissia, tuntui taival välillä loputtomalta. En nähnyt nähnyt muuta kuin asfalttia ja vihreää seinämää. Välillä maissipelto vaihtui johonkin meille tuntematonta kasvia kasvavaan peltoon.
Pientä vaihtelua päivään toivat kylät, joiden läpi kuljimme. Kun muuta kuivaa taukopaikkaa ei löytynyt, söimme eväitä yhden kylän kirkossa. Simonen oppaan mukaan kirkolta olisi ollut näkymä Pyreneille, mutta vuoria ei erottanut sateessa.
Taukomme jälkeen meillä oli vielä yhdeksän kilometriä käveltävää. Taukopaikan lähellä oli vesitorni. Se näkyi melkein koko loppumatkan. Reitti mutkitteli melkoisesti ja tuntui, että vesitorni on koko ajan yhtä lähellä.
Sitten näimme Pimbon kylän oikealla edessä. Reitti kuitenkin suuntasi vasemmalle. Ensin polku meni alas ja sitten saimme kiivetä oikein kunnolla mäkeä ylös. Vaikka alkumatkan maasto oli tuntunut lähes tasamaalta, oli jatkuva loiva nousu saanut lihakset maitohapoille. Olin ihan loppu, kun pääsimme perille.
Kunnallisen giten puolihoito oli hieman erilainen. Saimme kylän ravintolasta korin, jossa oli ainekset pasta-ateriaan. Ruoka piti valmistaa itse. Ravintolassa myytiin myös paikallisten tuottajien ruokasäilykkeitä, jogurttia ja jäätelöä. Ilmoitin Simonelle, että haluan tulla myöhemmin jäätelölle.
Olimme ensimmäiset tulijat gitessä. Saimme valita huoneen. Otimme neljän hengen huoneen ja valtasimme kerrossänkyjen alapedit. Suihkun ja pyykinpesun jälkeen kävimme päiväunille. Kun heräsin, satoi jälleen. Minulle tuli kiire mennä hakemaan pyykit sisään. Ne olivat aivan märkiä.
Myöhemmin iltapäivällä giteen saapuivat Marion ja Charles. Myös Marion oli aivan väsynyt ja hän meni nukkumaan. Charles tuli juttelemaan kanssamme illallisesta. He eivät olleet Marionin kanssa ottaneet puolihoitoa. Charles ehdotti, että laittaisimme yhdessä ruokaa ja kävisimme hakemassa ravintolasta säilykkeitä. Niinpä lähdimme takaisin ravintolaan. Charles valitsi purkin jotain keittoa sekä lihapataa. Minä otin meille suklaajäätelöä jälkiruoaksi sekä itselleni jogurtin aamupalalle.
Minä ryhdyin laittamaan ruokaa ja Simone sekä Charles virittävät pyykeille kuivaussysteemiä. Aika useassa gitessä saa kuitulakanan ja tyynyliinan. Tällä kertaa paketissa oli lisäksi päällyslakana. Lasitetulla terassilla oli kaksi kenkien kuivaajaa. Simone ja Charles siirsivät kuivaustelineen kenkien kuivaajien eteen ja käänsivät kuivaajien putket puhaltamaan lämmintä ilmaa vaatteille. Sitten he levittivät lakanan koko komeuden päälle. Systeemi näytti vähän huvittavalta, mutta saatiinpa vaatteet kuiviksi.
Marion heräsi juuri sopivasti syömään. Juttelimme seuraavan päivän suunnitelmista. Marion ja Charles olivat varanneet majoituksen samasta paikasta kuin me. Päätimme että kävelemme porukalla. Marion kyllä vähän pohti, kuinka hän jaksaa vauhdissamme. Sovimme, että nousemme aamupalalle puoli seitsemältä. Sitten hajaannuimme huoneisiimme ja hiljaisuus laskeutui giteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti