Mutkat suoriksi matkalla Lubeckiin

First day in Germany and my rain gear was put in a test. It was raining all morning. After I got out of the port I didn't find the trail I was supposed to take. Usually when you get lost you walk extra but I made a shortcut. I was quite happy about that because of the rain. Lubeck is a beautiful town. The rain stopped for an hour in the afteroon and I could walk around.

Heräsin jo viideltä ja jouduin odottelemaan aamupalaa. Kävin laivan kannella katselemassa, kun aamu valkeni hiljalleen. Satama-alueen vieressä oli laaja niitty. Siltä lähti muuttolintuja matkaan viitenä eri rintamana. Oli kuin ne olisivat odottaneet, että edelliset ehtivät tarpeeksi pitkälle ennen kuin lähtivät lentoon.

Aamupalan jälkeen autotta matkustaneet kuljetettiin terminaaliin. Kuljettaja kertoi, että bussit (tai kuskit) olivat tänään lakossa. Se huolestutti vähän, sillä reitillä on tunneli, jonka läpi on bussikuljetus kävelijöille ja pyöräilijöille. Ajattelin että tarvittaessa vaikka liftaan.

No, enemmän päänvaivaa aiheutti reitti, jota en siis löytänyt. Lähdin seuraamaan Lyypekkiin vievää pyörätietä. Kun olin kävellyt vajaan tunnin näin ensimmäisen Hanseatenweg opasteen. Pysyin jonkun matkaa reitillä, koska näin vielä toisenkin. Pyörätie kulki varmaan paljon tylsempää reittiä kuin vaellusreitti. Enpä olisi kuitenkaan paljoa maisemia ihaillut, kun kuljin sateen takia huppu silmillä.



Löysin kuitenkin tunnelille ja bussipysäkille. Siinä oli jo nainen pyörän kanssa joten jäin luottavaisena odottamaan. Bussi tulikin pian. Nainen tuli jututtamaan minua. Jouduin pinnistelemään oikein kunnolla, vaikka bussimatka ei kestänyt muutamaa minuuttia kauempaa.

Tunnelin jälkeenkään en löytänyt oikeaa reittiä, mutta perille sentään. Yritin mennä st Jakobi kirkkoon hakemaan leiman passiini, mutta kirkko oli suljettu. En myöskään löytänyt pyhiinvaeltajien kahvilaa, jota "mainostavat" sivuillaan. Sain kuitenkin leiman Maria kirkosta, jossa istuin pitkän tovin.

Hostelliin pääsi kirjautumaan vasta kahdelta. Niinpä päätin mennä reppuineni lounaalle. Flammkuchen maistui hyvälle.

Lopulta sain huoneeni ja pääsin tutkimaan, kuinka pahasti tavarat olisivat kastuneet. Kuivapusseihin panostaminen kannatti. Vaikka repun sadesuoja kastui läpi ja reppukin osittain, tavarat säilyivät kuivina.

Kun sade taukosi, lähdin uudelleen ulos. Kävin ostamassa prepaid-sim:n ja kiertelin ihailemassa kaupunkia. Kävin kirjakaupassa kysymässä opasta Via Baltica osuudelle. Sitä ei ollut, mutta lupasivat että saavat sen huomenna 10:30 mennessä. Se sopii minulle hyvin, sillä huomenna on vajaa 20 km käveltävää ja majapaikkaan pääsee vasta klo 17.

Löysin muuten ensimmäisen camino-simpukankin. Aika tyylitelty se on. Luulen että se pyhiinvaeltajien majoitustilan oven yläpuolella.