Käyn Elben rantaa Wedeliin

Another great day! It didn't bother me at all that summertime started today. I was surprised though that so many people were out already before 8 am on Sunday morning. The reason was Fishmarket. Well they sold there other stuff, too. It was a big show a bit like a competition who had the best sales speech.
 

My guidebook told that there won't be any camino signs on today's trail. I think that this was actually best waymarked trail so far. I even saw a new yellow arrow sign. When I arrived to Wedel it felt like I had come to a holiday village. There were lots of people enjoying the sun, having a beer and eating ice-cream.

 

Tämän aamun äänimaisema poikkesi aiemmista. Ensin oli Fischmarkt:n helppoheikkien kilpahuuto, joka vaihtui läheisestä rakennuksesta kuuluvaan elävään musiikkiin. Kun pääsin vähän pidemmälle, muut äänet vaimenivat ja kuului enää lokkien kirkunaa ja laineiden loiskahduksia niiden osuessa rantaan.

Jos eilen tuskailin taukopaikkojen ja vessojen perään, niin tänään molempia oli tarjolla. Nyt oli jopa viitat kertomassa matkan pituuden seuraavaan hotelli helpotukseen.

Yhdellä rantakaistaleella oli kaksi laivan hylkyä. Vähän matkan päässä oli infotaulu, josta kävi ilmi (alarivi keskellä), että toinen laiva oli rakennettu Suomessa 1920.
 

Tänään repustani roikkuva simpukka huomattiin kaksi kertaa. Ensin lenkillä ollut mies keskeytti juoksunsa hetkeksi ja kysyi olenko Caminolla. En hoksannut kysyä häneltä, oliko hän itse kävellyt jonkun reitin. Todennäköisesti kyllä koska sain Buen Camino toivotuksen. Kun saavuin Wedeliin, pysähdyin ostamaan lohisämpylän ja juotavaa. Kun katselin vapaata istumapaikkaa, yksi pariskunta viittoi heidän pöytäänsä. Myös he kyselivät, mistä ja milloin olen lähtenyt ja aionkin todella perille saakka.

Kun nyt illalla kävin syömässä, tuntui yllättävän mukavalta, kun minut käteltiin sekä ravintolaan tullessa että lähtiessä. Olen aina ajatellut, että vain pitkäaikaiset vakioasiakkaat kätellään.