Varusteet: kengät

Mistä tahansa lukeekin vaellukseen liittyviä kirjoituksia, niin aina niissä sanotaan, että reppu ja kengät ovat vaeltajan tärkeimmät varusteet. Siitä millaisia niiden pitäisi olla, on yhtä monta mielipidettä kuin kirjoittajaa.

Itselleni noista kahdesta varusteesta on tärkeimmäksi muodostuneet kengät. Se johtuu varmaan siitä, että vähäisen vaellushistoriani aikana minulla on ollut ongelmia jalkojen kanssa. Ensimmäisellä caminollani sain jo toisella viikolla rasitusvamman jalkapöytääni. En olisi varmaankaan selvinnyt Santiagoon asti, jos minulla ei olisi ollut tukevia vaelluskenkiäni, joihin turvonnut jalkani mahtui hyvin erilaisine tukisiteineen. Viime kesänä Portugalin reitillä puolestaan mukulakivi- ja asfalttitiet pääsivät yllättämään. Yhdessä kuumuuden kanssa nämä saivat molemmat jalkani turpoamaan ja minun oli siirryttävä vaelluskengistä kevyisiin vapaa-ajan kenkiin. Toisaalta olin molemmilla vaelluksilla onnekas ja selvisin ilman ainuttakaan rakkoa ja hiertymää.

Tulevalla vaelluksellani kävelen eri vuodenaikoina ja matka on sen verran pitkä, etten usko yksien kenkien kestävän alusta loppuun. Niinpä olen suunnitellut kulkevani matkan ensimmäisen puolikkaan eri kengillä kuin loppuosuuden. En ole vielä selvittänyt, kuinka saan toiset kengät matkanvarrelle. Toivottavasti Ranskaan voi lähettää itselleen postipaketin. Toinen vaihtoehto on houkutella joku läheinen tapaamaan minua ja tuomaan kengät mukanaan. En millään haluaisi ostaa matkalla uusia kenkiä ja aloittaa kenkien sisäänajoa.

Ainakin Kölniin asti maasto muistuttaa melko paljon kotoista. Kölnin jälkeen reitti kulkee Eifelin alueen läpi ja siellä on enemmän korkeuseroja. Ranskan puolella maaston pitäisi olla jälleen korkeintaan kumpuilevaa Clunyyn asti. Siitä eteen päin alkaa vaativampi osuus.

Aloitan matalilla Gore-tex kengillä ja otan toiseksi pariksi kevyet pieneen tilaan menevät kävelykengät. Kävelin saman mallisilla Salomonin kengillä viime syksynä ja alkukeväänä varmaan lähemmäs 1000 km. Koska ne toimivat hyvin, ostin keväällä uuden parin. Ne pitää vielä sisäänajaa.

Kun lähestyn Clunya ja kevät on pitkällä (tai kesä alkamassa), vaihdan vaelluskenkiin ja -sandaaleihin. Ostin juuri ennen kesäloman alkua uudet Meindlin vaelluskengät. Testasin niitä lomalla erilaisilla alustoilla ja tuntuvat toimivan hyvin. Koska minulla on aiempaa kokemusta turvonneista jaloista, minulle oli tärkeää, että vaelluskengän iltti aukeaa tarpeeksi ja kenkä on helppo laittaa jalkaan. Keensin vaellussandaalit hankin jo viime vuonna. Ne ovat minusta aivan huiput. Ne ovat tuntuneet tosi hyviltä ensimmäisestä käyttökerrasta lähtien ja niitä voi hyvin käyttää ilman sukkiakin.

Koska epäilen, että jalat väsyvät kävellessäni samoilla kengillä päivästä toiseen, olen ajatellut ottaa mukaan parit eri pohjalliset. Toivottavasti niitä kierrättämällä jalat saavat erilaisen askeltuntuman ja jaksavat paremmin.