Rikasmuistoinen kesä on jo takana ja päivät alkavat lyhetä reipasta tahtia. Täällä Etelä-Suomessa tahti on noin puoli tuntia viikossa. Tulen varmasti huomaamaan eron, kun palaan kotiin.
Ihan alunperin tarkoitukseni oli kävellä Via Francigena tänä vuonna. Koronan vuoksi en kuitenkaan uskaltanut lähteä.
Kesäkuussa olin tyttäreni kanssa pari päivää Repoveden kansallispuistossa ja vaelsimme sieltä Mäntyharjulle. Tällä reissulla kipeytyi vasen polveni niin, etten pystynyt kävelemään kuin muutaman kilometrin särkylääkkeiden avustuksella. Sain toisenkin syyn sanoa itselleni, että tänä vuonna pysyn Suomessa.
Kaipuu caminolle oli kuitenkin jatkuva, eikä elokuun sadepäivinä vihdoin loppuun lukemani Wimin kirjoittama kirja helpottanut yhtään.
Sitten eräänä elokuun päivänä sähköpostiini saapui Finnairin tarjousviesti. Tarjouksella pääsi 20% pienemmillä pisteillä matkaan. Minun pisteeni riittivät juuri ja juuri edestakaisiin Euroopan lentoihin. Vain verot jäivät maksettavaksi. Niinpä minä pari viikkoa harkittuani ostin lennot Madridiin ja takaisin.
Tässä vaiheessa en ollut ollenkaan varma, kestäisikö polveni usean päivän kulkemista. Aloin kävellä pidempiä matkoja kotikulmilla. Varsinaiseksi testiksi valitsin kaksipäiväisen Birgitan vaelluksen. Selvisin kuin selvisinkin siitä, vaikka ensimmäisen päivän maasto oli haastava.
Nyt oli aika suunnitella Caminolle lähtöä. Päätin kävellä Camino Inglesin Ferrolista. Päätin ottaa sen rennosti ja jos polveni on edelleen kunnossa, niin jatkaisin Finisterreen ja edelleen Muxiaan. Matkan päätteeksi ehtisin vielä tutustua A Coruñan kaupunkiin pari päivää. Vaihtoehtoista suunnitelmaa en ole vielä miettinyt, mutta enköhän keksi jotain, jos polvi ei sittenkään kestä pitkänmatkankävelyä.
Kun sosiaalisessa mediassa on ollut paljon kirjoittelua majapaikkojen niukkuudesta, päätin tehdä varaukset koko matkalle. Majoitun tällä kertaa pensionaateissa, hotelleissa ja albergueiden yksityishuoneissa. Kirjoitukset majapaikkojen vähyydestä eivät olleet tuulesta temmattuja, sillä sain useammasta paikasta vastauksen, ettei heillä ole vapaita huoneita. No, jos suunnitelmaani tulee muutoksia, on minulla edessä melkoinen varausten peruutusurakka.
Olen lähdössä matkaan tulevana sunnuntaina. Repun pakkaamisen aion aloittaa jo perjantaina. Tavoitteena on saada tavarat mahtumaan Osprey Talon 22 päiväreppuun. Uskon sen olevan mahdollista, kun en tarvitse makuupussia enkä pyyhettä mukaan. Saapa nähdä onnistunko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti