Via Coloniensis päätökeen

My back was OK in the morning. So I went on walking. The owner of the Gasthaus told me how I can get back to the trail without returning where I left it yesterday. The morning was foggy and the air was really humid. It reminded me about the mornings in Galicia.

There were more hills to climb than I expected. According my guidebook and gps map the trail should have followed Mosel for last kilometers. Well, it did but not by the river. The positive thing was that there was a lovely view to Trier.

Kun Möhnin kylästä nousu oli taas loiva mutta usean kilometrin mittainen, alkoi eilinen nousu painaa lihaksia. Olin jo sitä mieltä, että lyhyet ja jyrkät nousut ovat sittenkin helpompia. Muutamaa tuntia myöhemmin en ollut enää ihan varma.

Matkalla ei ollut yhtään paikkaa, josta olisi saanut kahvia ja/tai syötävää. Reppu keveni hieman, kun söin omenan ja loput suklaalevystä. Olen ehkä kantanut turhan paljonkin hätävaraevästä. Täytyy arvioida tilanne ennen kuin jatkan matkaa.

Opaskirjassa varoiteltiin, että yhdeltä osuudella puuttuu simpukkaopasteet. En tiedä oliko reittiä muutenkin muutettu, mutta nyt oli hyvät merkinnät. Reitti tuli kapeaa lehtien peittämää polkua jyrkästi alas. Välillä oikein hirvitti, kun ei yhtään tiennyt mitä lehtien alla oli. Sen kyllä näki, kun ihan polun vieressä oli jyrkkä pudotus. Olin aivan hiestä märkä kun pääsin alas.

Tien toiselta puolelta alkoi taas nousu. Onneksi vain kymmenisen metriä joen yläpuolelle. Sitten polku seurasi jokea Trierin kaupunkiin kuuluvaan Bieweriin.

Reitin olisi seuraavaksi pitänyt laskeutua hieman Moselin rantaan ja kulkea joen ja junaradan välissä sillalle asti. En meinannut uskoa silmiäni, kun reitti lähtikin hurjan jyrkkään nousuun. Vähän lohdutti, kun edellä kulkevalla naisellakin näytti olevan vaikeuksia kavuta ylös.

Ylhäältä oli hieno katsella joelle ja kaupunkiin. Aina välillä näkyi myös punaista hiekkakiviseinämää, kun polun vierestä oli jokseenkin suora pudotus alas. Kun olin ylittänyt Moselin, oli enää lyhyt matka Portaali Nigralle ja keskustaan. Kävin vielä hakemassa leiman passiin ja ostin samalla uuden opaskirjan. Sitten suuntasin hostelliin.

Suihkun jälkeen lähdin taas liikkeelle. Kun olin vahvistanut itseäni Fish and chips -annoksella sekä kolmen pallon jäätelöllä, jaksoin jo lähteä tutustumaan kaupunkiin. Minusta Trier:n Dom on sisältä vaikuttavampi kuin Kölnin. Kävin katsomassa myös roomalaisia raunioita.

Huominen ohjelma on vielä täysin auki. Katsotaan mitä keksin. Lähellä olevassa kylässä olisi viinijuhlat. Ehkä käyn siellä bussilla.